Työ on tuotava poliittisen toiminnan keskustaan

Kerta kerralta voimistuu ja muuttuu vahvemmaksi  käsitykseni: yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tuoda kysymys työstä (älyllisestä prekariaatista ja tietotyöläisistä) poliittisen agendan keskustaan. Mikäli halutaan tuottaa politiikkaa, joka ei ole pelkkää sopeutumista olemassa olevaan; mikäli mielessä on nykyisen kapitalistisen yhteiskunnan olennainen muuttaminen, on pantava työ poliittisen toiminnan ja tarkastelun keskustaan…

Luonnollisesti olette oikeassa: sitä eivät varmasti tee suuret poliittiset koosteet, joita näyttää olevan rakentumassa. Siksi on tarpeen löytää uusi poliittinen kooste, joka olisi kykenevä ottamaan omakseen ja muuttamaan käytännöksi tämän vaatimuksen. Mutta mitä se tarkoittaa nykyään? Haluan olla selkeä: minä en ajattele enää työstä samalla tavoin kuin ajattelin 1960-luvulla, siis  partikulaarisena (ja puolueellisena) näkökulmana, josta käsin on kuitenkin mahdollista ymmärtää ja tulkita olennaisia ristiriitoja ja yhteiskunnan kompleksisuutta. Ristiriitoja ja kompleksisuutta ei nykyään voida lukea kansallisella tasolla, vaan niitä on tulkittava maailman mitassa. Kun katson maailmaa, huomaan, että työläisen, työn näkökulma ei enää riitä valaisemaan maailman kokonaisuutta. Tietenkin viittaan vain ja ylimalkaisesti siirtymään, joka kuitenkin on olennainen, koska se on strateginen, ja se on myös teoreettinen sikäli kuin se kyseenalaistaa marxilaiset kategoriat ja Marxin hahmon: maailma ei ole enää luettavissa työn näkökulmasta eikä koko maapalloistunut pääoma ei ole enää luettavissa ainoastaan työn näkökulmasta. Tarvitaan muita kategorioita, ei siksi, että ne korvaavat, vaan siksi, että ne lisäävät jotain muuta, siis voimapolitiikat, finanssivetoistuminen, joka nykyisessä muodossaan on jo tunnetun kehyksen ulkopuolella… Mahdollisesta punaisesta puolueesta ajattelen näin: vasemmistona, jota ei voida helposti eliminoida sen analyysivoiman vahvuuden takia, analyysivoiman, joka on kykenevä ilmaisemaan itsensä ja  etenemään julkisessa keskustelussa sen näkemyksen voimasta, johon se itse samaistetaan. Pelkään kuitenkin ”asiaa”, joka asettuu  puolustusulottuvuuteen, tiedostamattomaksi jäänteeksi, ja yhdistyy ajatukseen siitä, että ollaan jotakin ylempää tai parempaa, kun tosiasiallisesti vain puolustetaan pikkuriikkistä tilaa.

– Mario Tronti

Advertisements
Post a comment or leave a trackback: Trackback URL.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: